Joku kiskoo lahkeestani, tarraa jokaiseen saapasaskeleeseeni pihamaalla, hapuilee käteeni piikkihampaillaan. Matot ovat kasassa, lakana kiskottu alas pyykkitelineeltä, kukkapenkki tassuteltuna... loro siellä, kiemura täällä. Olemme saaneet uuden perheenjäsenen - Iita on hänen nimensä.
Marttahenkisyyttä tuntuu löytyvän tuosta 9 viikkoisesta karvapallerostammekin... energisyyttä, topakkuutta. On intoa, iloa, rohkeutta ja uteliaisuutta vaikka muille jakaa. Tuntuu aivan käsittämättömältä miten tuollaisesta hömelöstä tehopakkauksesta voi muka kasvaa Marttamme kaltainen, tasaisen rauhallinen, viisas koira. Tuollehan kaikki puhe, sanatkin ovat nimeään myöten vielä ihan hakusessa.
Kaikki on niin uutta ja ihmeellistä. Uuteen kotiin tutustuessa, asettuessa, pikkutassut onneksi väsähtävätkin tarpeeksi usein joten minä ja Marttakin saamme hieman huokaista välillä. Mammalomani tähän kohtaan on enemmän kuin paikallaan.
Lämpimät onnittelut Iitan johdosta. Mitä suloisin pieni pallero. Toivottavasti Martta tykkää kovin. Iitan luenne muistuttaa kovin meidän kaapon luonnetta:)
VastaaPoistaKiitos. Hyvin on Martta vastaanottanut pikkuisen. Täytyypi vaan seurata kovasti heidän touhujaan kun tuota kokoeroa tuppaa olemaan aikaslailla.
VastaaPoistaVoi mikä nasu! Martan ilme oli hieman rasittunut, lastenvahdin homma on raskas...
VastaaPoista