" Pakkanen, siitä suomalaiset tykkää!" Pakkanen paukutteli yhtenä aamuna -10´ c:ssa . Kiskaisin huopatossut jalkaan. Sitten vaan nuttua niskaan ja kameraa kaulaan. Olin valmiina aamukuvauksiin. Luonnon oma sokerileipuri oli käynyt koristelemassa tienoot kimalluksillaan. Kauniista auringonnoususta valkeni upea auringontäyteinen päivä upeine maisemineen.
Seuraava päivä nousi harmaana, aivan toisenlaisena. Puoli päivää satoi vettä, lumi sai kyytiä, ränneissä lorisi vesi ja lumet laskivat liukumäkeä peltikatollamme. Itselleni hyvä päivä sisätöihin ja siivoiluun. Martalla sivustaseuraavan apulaisen asemaan.
Viime pyhänä olikin enemmän kuin kevääntuntua ilmassa. Linnut lirkuttivat kilpaa laulaen, aurinko paistoi lämmittäen. Omatekoinen hernesoppa porisi hellalla. Nyt jos koskaan oli hetki tämän vuoden ensimmäiselle terassilounaalle. Ulkona kaikki syöminen maistuu muka aina vaan niin paljon paremmalle ja niin kävi nytkin.
" Uusi lumi on vanhan surma." ...Viime yönä ja vielä aamullakin satoi sakeasti lunta, raskasta suojalunta. Minä, Miss Lumilinko, en ollutkaan päässyt keikalle pitkään aikaan. Reipas tunti lunta kolalla, kiitos! Päivän kuntoiluosuus suoritettu isolumijumpan parissa ja tuli niin hikikii. Posket enemmän kuin punaisena siirryin suihkun kautta lounaalle ja siitä ruokaperäsille. Olin leponi ansainnut ja Martta-karvatassu tuuditteli kuorsauksellaan minut päiväuntenmaille...
Hih, miss lumilinko. Sieltä se kevät keikkuen tulevi. Martta varmaan tykkää talvesta, ei ole niin kuuma...
VastaaPoista