Iita pääsi hiljattain ensimmäiselle meriretkelleen. Veneessä oleminen oli uutta ja ihmeellistä. Uudenuutukaista tilannetta hämmensi myös päällepuettu pelastusliivi - "...ja mikä tääkin nyt sitten on olevinaan? "
Rantauduimme piakkoin saareen ja kun Iita pääsi maihin oli paikallaan syöksyä samantien huuhtomaan jännittävän merimatkan hiet turkista.
Jos Iitalla, niin myös itselläkin, oli mukava päästä nautiskelemaan välillä kesäisestä maisemasta muuallakin kuin oman kylän mailla. Sunnuntairetkellä saaressa hyvien eväiden ja kavereiden kanssa... niistä on leppoisat pyhät tehty.
Kaik nähty. Kimpsut ja kampsut kasaan ja kotia kohti. Näkemiin... kiitos... tulemme varmasti toistekkin!
KERRAN LAIVAKOIRA, AINA LAIVAKOIRA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti